Toivelista lyhenee jälleen

Olen tässä vähän reissannut ja ressaantunut. Kissa on sairastellut ja sitä on pitänyt käyttää paremmalla eläinklinikalla kuin omalta paikkakunnalta löytyy, minun piti matkustaa hevonperseessä olevalle kampukselleni juttelemaan opinto-ohjaajan kanssa ja sitten käydä ensimmäistä kertaa vuosiin bestiksen luona. Koska rähjäännyn niin nopeasti paikasta toiseen menemisestä vaikka määränpää olisi mieleeni, nyt on sellainen olo etten vähään aikaan pysty menemään minnekään! Se ei yhtään helpota että kissalla on meneillään usea lääkekuuri ja sitä pitää olla lääkitsemässä useita kertoja päivässä. Pitänee nyt sitten käyttää kotoiluaika hyödyksi ja päivittää blogia tiiviimpään tahtiin.

Asia josta voisi aloittaa on kasviesittelyjen tekeminen kasveista jotka haluaisin omistaa. Ollessani reissussa nimittäin löysin taas kasvin joka oli minun toivelistallani ja ostin sen vaikka sen hinta oli aika suolainen budjetilleni, sen tuominen kotiin vaivalloista ja tila sille vähäistä. Mutta oli se kyllä sen arvoista! Kai.

Euphorbia stenoclada! Jumaleisshön!

Tämän yksilön löysin Opuntiasta ja se maksoi 27 euroa, tehden siitä kalleimman kasvin jonka olen ikinä ostanut. Rahasta en osaa sanoa, mutta ainakin tämä ostos säästi aikaa, vaivaa ja hermoja, sillä E. stenoclada on himottanut minua niin paljon että olin paremman puutteessa aikeissani tilata ulkomailta sen siemeniä. Siemenestä kasvattaminen on minusta ihan kivaa, mutta se on hermojaraastavaa kun on kova paine onnistua siinä. Jotta siementaimien hyysääminen olisi minusta kivaa, olisi kasvatettavan kasvin oltava joko helppo ja nopeakasvuinen tai sellainen, josta ei ole suuria odotuksia. E. stenocladasta minulla todellakin on suuria odotuksia joten olisi ollut ahdistavaa odotella itämistä ja taimien vahvistumista. Ja sitä kun harsosääsket syövät työni hedelmät.

No, nyt se luoti on toivottavasti väistetty. Tämän yksilön nuorimmat oksat kärsivät hieman matkalla kotiin (toin sen termolaukussa jossa se ei mahtunut seisomaan ihan suorassa) mutta se vaikuttaa elinkelpoiselta. En yleensä anna kasviyksilöille nimiä mutta tämän yksilön löytäminen ja himaan tuominen oli sen verran epätavallinen ja muistettava tapaus, että päätin antaa sille nimen: sen nimi on Mestari Tikku. Se nyt vaan näyttää siltä.