perjantai 3. maaliskuuta 2017

Mutku mä haluun: Rhoicissus spp., kuningaskissukset

Jos on joskus kuullut sellaisesta kasvista kuin kuningaskissus, tämän artikkelin otsikko saattaa saada aikaan hämmentynyttä silmiensiristelyä. On nimittäin olemassa kasvi, jonka suomenkielinen nimitys on kuningaskissus (Cissus alata, entinen Cissus rhombifolia), mutta kuten näkyy, on myös olemassa Rhoicissukset, kuningaskissusten suku. Osa niistä on vieläpä ennen luettu Cissus-sukuun! Ja sitten on olemassa sellainen laji, kuin Rhoicissus rhomboidea. Ei rhombifolia, vaan rhomboidea. C. alataa ja R. rhomboideaa sekoitetaankin näköjään ihan iloisesti keskenään. Että sillä tavalla. 

Eri kuningaskissusten lehtiä.

No, nyt kun tuosta on päästy, niin itse kuningaskissuksista: kuten ei-niin-kuninkaalliset kissukset, ne ovat viiniköynnöskasveja (Vitaceae) ja siis pääasiassa köynnöstäviä, kärhin kiipeäviä kasveja, jotka muodostavat puutuvan varren. Jotkin lajit saattavat ainakin tuen puuttuessa pensastaa tai jopa muistuttaa lyhyenläntää puuta. Lajikirjo on keskittynyt Afrikkaan, missä ne kasvavat ruohotasangoilla, pensaikoissa, kivisillä rinteillä ja metsissä. Kukat ovat ihmisen silmään mitäänsanomattomia, mutta niiden jälkeen tulevat hedelmät eivät niinkään: useiden lajien viinirypäleen kaltaiset hapahkot marjat ovat kelpoa syötävää. Ja ilmeisesti myös juotavaa, jos alkoholi maistuu eikä happamuus ei haittaa.

Muussa kuin ruokakäytössä kuningaskissuksia tavataan ihmisten muokkaamilla alueilla puutarhoissa ja kodeissa huonekasveina. En usko niiden kukkivan sisätiloissa, joten niiden viehätykseksi huonekasveina jäänevät niiden monimuotoiset lehdet, jotka vieläpä saattavat avautuessaan olla punehtavia ennen kuin vihertyvät. Joitain lajeja, kuten ainakin Rhoicissus digitataa eli sormikuningaskissusta, voi ilmeisesti kasvattaa kiipeävän tai roikkuvan köynnöksen lisäksi bonsai-puun tyyppisesti?
Tulkintani R. digitatasta.

Rhoicissuksien hankintaa huonekasveiksi vaikeuttaa huomattavasti se, että niitä on todella hintsusti tarjolla. Jonkin verran niitä, tai ainakin edellämainittua Rhoicissus digitataa, kuitenkin näyttää olleen saatavilla, päätellen siitä, kuinka moni haun kautta löytynyt kuva on ruukkukasvista. Luulen, että niitä kannattaisi näin Suomessa etsiä ulkomaisilta siemensivustoilta. Rareplantsissa on esimerkiksi myynnissä R. tridentataa ja R. rhomboideaa (joka on nimetty väärin ) ja on kai joskus ollut myynnissä R. digitataa, mutta on sittemmin loppunut varastosta. Olen kytännyt, että milloin sitä tulisi takaisin myyntiin, mutta ei ole käynyt tuuri vielä! Minusta juuri R. digitata alppiruusumaisine lehdykköineen olisi virkistävin lisäys täällä huonekasveina kasvatettavien kasvien joukkoon. Toinen mielenkiintoinen laji olisi R. capensis, kapinkuningaskissus.

Hoito-ohjeiden etsimisessä oli muuten eräs erittäin ärsyttävä juttu: välillä oli todella vaikea tietää, oliko kirjoittajan tarkoittama oikeasti mikään Rhoicissus vaiko Cissus alata! Alan olemaan itsekin hämmentynyt sen suhteen, että onko itseltäkin löytyvä ns. ”ellinkissus” eli 'Ellen Danica' oikeastaan Rhoicissus vai Cissus. Löysin maininnan siitä, että Rhoicissukset ja Cissukset tunnistaa siitä, että Rhoicissuksien kärhit eivät haaraudu, mutta Cissusten haarautuvat – onkohan siinä perää? Pitänee tutkailla tätä vähän lisää joskus tulevaisuudessa.

Tiivistelmä (ja tulkintaa) lukemistani hoito-ohjeista:

Valo: Lajeilla on erilaisia valovaatimuksia. Esimerkiksi R. rhomboideasta mainitaan pariin otteeseen, että se sietää varjoa paremmin kuin paahdetta kun taas esim. R. digitatalle ja R. tomentosalle suositellaan täyttä aurinkoa ja puolivarjoa. Puolivarjo vaikuttaisi olevan parhaiten siedetty. Olettaisin, että mitä nahkeammat, kiiltävemmät/karvaisemmat ja paksummat lehdet lajilla on, sitä suurempi paahteensietokyky ja valon tarve.

Kasvualusta: vähän suosituksia, yhdessä paikassa suositeltu runsaasti eloperäistä materiaalia sisältävää, hyvin vettäläpäisevää kasvualustaa.

Astia: ei erityissuosituksia.

Kastelu: Lajeilla eroja. R. rhomboideasta mainitaan, että kesällä saa kastella runsaasti ja talvella kasvualusta pidetään hitusen kosteana, mutta toisaalla suositellaan, että kasvualustan antaa kuivahtaa? R. digitatalle suositellaan kasvualustan hieman kosteana pitämistä. Ainakin R. tomentosa ja R. revoilii näyttäisivät kestävän hyvin kuivuutta.

Lannoitus: Ei erityissuosituksia, vain maininta joistain lajeista, että kasvavat hyvin eloperäisellä lannoitteella ja lannoitteella, jonka NPK on 2-3-2.

Ilmanlaatu: En ollut näkevinäni erityismainintoja.

Lämpötila: Ei pakkasensietokykyä. R. rhomboidean mainitaan nauttivan kohtuullisen viileästä 15-18 Celsiuksen lämpötilasta ja oireilevan liiasta kuumuudesta.

Pintahuolto: Hallitse kokoa leikkaamalla. R. rhomboidealle suositettu vedellä suihkuttamista kesällä.

Talvetus: useiden lajien sanotaan hyötyvän huoneenlämpöä viileämmästä, mutta yli 10:n Celsiuksen lämpöisestä talvetustilasta.

Ulkoilu: en nähnyt mainintoja.

Lisääminen: Puolipuutuneista varsipistokkaista, taivukkaista ja siemenistä. Sekä suvullinen että suvuton lisääminen pitäisi olla kohtuullisen helppoa. Siementen itämisessä voi tosin ilmeisesti kestää useita viikkoja.


Hoito-ohjeiden lähteet:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti