maanantai 13. maaliskuuta 2017

Rauhallista. Liian rauhallista.

Kasvit kasvavat kohisten, mutta ongelmia ei ole ollut, ja sekös saa aivoni kutisemaan. Tai siis, onhan täällä tila pikkasen vähissä ...


... Muttei liian vähissä? Olen tässä mielessäni mittailemalla tullut siihen tulokseen, että kaikki mitä halusinkin kylvää sisällä saattavat mahtua tänne ilman ihmeempää MacGyverointia. Outoa. En ole tottunut tähän.

Jopa nämä juuri Sunshine Seedsiltä tulleet taitavat jotenkuten mahtua pienellä säätämisellä.

Mitä taas siemenkasvatukseen tulee, menetyksiltä ei ole täysin säästytty, sillä Semele androgynan siemenet eivät yksinkertaisesti itäneet vaan homehtuivat, luullakseni siksi, että idätystaktiikkani oli täyden hakuammunnan tulosta. Neptunia dimorphanthan taimista taas osa on mysteerisesti kuollut suurinpiirtein samassa elämänvaiheessa: juuri ennen ensimmäisen aidon lehtensä avaamista. Toisaalta jäljelläolevat taimet vaikuttavat olevan ihan terveitä ja minulla vieläpä on jemmassa kylvämättömiä siemeniä, joten kaikki on niiden suhteen ok.

Aidot lehdet sulkeutuvat kun niitä koskee, joten joudun olemaan varovainen veden ruiskuttamisen ja kaatamisen kanssa.

Odotettua paremmin on käynyt myös Sparaxis elegansin ja Billbergia brasiliensiksen siementen kanssa. Iso osa niistä on itänyt eikä itäneitten menetyksiä ole.


B. brasiliensikset. Kovin pieniä vielä.

Keskellä Sparaxiksia, harlekiinikukkia.

Laventelit voivat myös hyvin ...


Mehipolvien tai muiden tyräkkien tuoreeseen kasvuun ei ole tullut härmää ...


Jopa viheradiantumi on ihan nätisti! On kuihduttanut pari aukeavaa lehteä, mutta myös puskee niiden tilalle uusia onnistuneesti avautuvia reippaaseen tahtiin.


Kaikki on vain hyvin tai vähintään ihan ok. Missä vaiheessa hyppää puskan takaa jokin bossi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti