Voi näitä
internetin iloja ja suruja. Toisaalta se on niin kätevä oppimistyökalu kun tarvitsee lisätietoa omistamistaan kasveista
mutta toisaalta, sitä kautta myös altistuu kasveille joita aiemmin
ei ole tiennyt haluavansa. Minun tahtoo-listani kärkipäässä tällä
hetkellä? Ketunlieot.
 |
| Kun aloitin tämän blogin, päätin että käyttäisin kuvina vain omaa tuotantoa mikäli mahdollista. Mutta mitä tehdä kasvien kanssa joista minulla ei ole mahdollisuutta ottaa valokuvaa? Noh ... |
Huonekasveina harvemmin pidettävät ketunlieot ovat sanikkaiskasveja mutteivät varsinaisia saniaisia. Ne eivät myöskään ole sammalia vaikka niitä englanniksi sellaisiksi joskus kutsutaankin. Suomen luonnossakin tavataan yhtä ketunliekolajia alalajeineen: havuketunliekoa (Huperzia selago). Enimmäkseen huonekasveista kiinnostunut löytänee ketunliekojen lähimmät sukulaiset mähkien (Selaginella) riveistä.
Ketunliekolajeja on
sekä maassa että kivien ja kasvien päällä kasvavia ja ilmeisesti
suurin osa huonekasveina pidettävistä kuuluvat jälkimmäisten
joukkoon. Kotiseuduillaan, lähinnä Kaakkois-Aasian ja Australaasian
sademetsissä, nämä lajit kasvavat hyvin kosteissa olosuhteissa ja
kasvualustoilla jotka yleensä ovat melko ravinneköyhiä.
Amppeleissa kasvatettuina ne ryöppyävät alas kauniina vihreinä
putouksina … Jos ne saa pysymään hengissä.
En ole koskaan
nähnyt ketunliekoja myynnissä Suomessa. Esimerkiksi Arafloralla
niitä on ollut mutta mikään taloudellisessa tilanteessani tai
tähänastisessa kyvykkyydessäni pitää saniaisia ja
saniaisensukuisia kasveja hengissä ei millään tavalla oikeuta
minua tilaamaan näitä ulkomailta. Hitonmoinen harmi, sillä
ulkoisesti ketunlieot ovat havumaisine muotoineen ja roikkuvine
kasvutapoineen ihan juuri sitä mistä tykkään!
Tiivistelmäni
löytämistäni hoitosuosituksista:
Valo: kasvi viihtyy paremmin
hajavalossa ja varjossa kuin suorassa auringonvalossa.
Kasvualusta: Karkea ja ilmava.
Suositeltuina materiaaleina ovat muun muassa sammal, kaarnahake,
kookoskuitu, hiili ja laavakivi (engl. scoria). Nopeasti
hajoavia eloperäisiä aineksia suositellaan välttämään.
Astia: roikkuva ruukku tai
vuorattu kehikko. Astianvaihto niin harvoin kuin mahdollista.
Kastelu: kasvualustan on parasta
pysyä melko tasaisen kosteana. Herkkä sekä yli- että
alikastelulle.
Lannoitus: hyvin vähäistä.
Kalaemulsiota ja merileväuutetta suositeltu.
Sumutus: ei suosituksia.
Ilmanlaatu: ilmankosteuden on
parasta olla hyvin korkea. Hyvä ilmanvaihtuvuus on myös tärkeä.
Talvetus:
viileillä alueilla liekoja kasvattavia suositellaan vähentämään
kastelua talvella. Ei tietoa siitä ryhtyvätkö ne talvilepoon
sisätiloissa.
Lisääminen: taivukkaista.
Erityishuomautuksia:
ketunliekoa ei ilmeisesti välttämättä saa kukoistamaan kuin
lasikossa, terraariossa, tai kasvihuoneessa. Silloinkin ne ovat
hitaanpuoleisia kasvamaan. H. squarrosa vaikuttaa kaikista vähiten
krantulta lajilta.
Linkkelöitä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti