Eilen Turun yliopiston kasvitieteellisessä

Isäni, toisin kuin minä, on kova menemään. Ei siis tullut minään yllätyksenä, kun eräänä iltana hän ilmoitti aikovansa joku päivä käydä Turussa kavereita moikkaamassa. Se taas pisti minulle vähän jauhoja suuhun, kun hän kysyi minulta, että "Milloin lähdetään". Olin vain tokaissut ohimennen Turusta puhuttaessa, että kasvitieteellisessa puutarhassa olisi kiva joskus käydä.

No, eilen me sitten joka tapauksessa kävimme Turussa. Isä kävi kahvittelemassa tuttujen kanssa kun taas minä hilluin puutarhassa. Minulle ei tule mieleen mitään kamalan jännää, minkä voisin kertoa paikasta hyvin ilman valokuvien apua, joten: diakuvamasiina esiin, nyt katsotaan perhelomakuvia!

Kuva kyltistä: vedenpitävää todistusaineistoa siitä, että olin siellä, missä väitän olleeni.

Paikan ympäristössä oli paljon komeita puita (tammia?). Olisi hienoa kierrellä tuolla kesäaikaan.

Jep. Älä varasta.

Minua aina niin hykerryttää nähdä kaikkea karua teollisen oloista kalustoa kasvien seassa.

Platycerium willinckii -sarvisaniaisia.

Olisikohan tämä jopa ollut korkein puu tuolla? Ceiba pentandra, amazoninkapokkipuu.

Aurinko oli juuri sopivassa kulmassa, että vedenpinnan väikkyminen oli jotenkin taianomaisen näköistä, tosin enempi livenä kuin tässä.

Kameliat kukassa. Kauniista kukista voinee tulla mieleen, että huoneessa tuoksuu hyvältä, mutta välimerenilmaston huoneessa ja sen vieressä olevassa tilassa haisi minusta ruohonsekaiselta kuselta. Luulen hajun tulleen jostain orkideoista, jotka olivat myös kukassa.

Brugmansioita sekä jokin köynnös, jonka yleisnimessä taisi ainakin olla "jasmiini".

Pienten mehikasvien pöytä.

Siipisaurus, koska miksi vitussa ei. Lummehuoneessa taasen oli dinosauruksia: vapaana lentäviä undulaatteja ja neitokakaduja.

"Tammisaniainen Ceylonista". Tuon verran saan irti tuosta tieteellisestä nimestä.

Nimikyltti ei kuulu tuolle saniaiselle, joten en ole varma, miksi sisällytin sen kuvaan.

Pikkaisen venähtänyt käpäläsaniainen (Davallia)!

Platycerium angolense, leveäsarvisaniainen.

Paljon rehevämpi saniaisnurkkaus kuin täällä kotona ...

Näin rehellisesti sanottuna en yleensä kauheasti perusta saniaisista, joilla on yhtään vehkamaiset lehdet, mutta saniainen mikä saniainen.

Olin ylpeä, kun tunnistin tämän lajin ennen kyltin näkemistä.

Kohtuullisen iso pesäraunioinen!

Dicksonia antarctica, partarankasaniainen.

Adiantum caudatum? En onnistunut näkemään nimilappua kokonaan eikä tunnisteita varmaankaan saa ottaa pois ruukuistaan.

Mysteerisaniainen X?! Pitäisiköhän henkilökunnalle heittää viestiä ja kysyä tämän nimeä? En löytänyt nimikylttiä.

Nimilappu ei antanut se tarkempaa nimeä, kuin Polypodium sp..

No kappas, kukas se siinä.

Kuivan alueen kasvit eivät kauheasti inspanneet minua tuolla vaikka komeita olivatkin. Tämä pikkukaveri kuitenkin herätti mielenkiintoni.

Kultaköynnöksellä pikkasen kokoa.

Harmaat tillandsiat ovat aina upeita.

Jokin Oncidium-suvun kämmekkä. Tämä on ehkä lempparini ottamistani kuvista!

Siinä olivat parhaat palat. Täytin kyllä kameran muistin kuvilla, mutta puolet niistä olivat nimilappuja, jotta ei tarvitsisi ottaa niitä muistiin. Otin myös piirustuslehtiön tuonne mukaan, jotta voisin harjoitella hieman nopsaa piirtämistä, mutta se nyt vähän estyi: olin satuttanut edellisenä päivänä polveni ja se alkoi kummittelemaan aika pahasti kun kyyristelin ottaakseni kuvia kivoista kulmista ja sensellaista. Penkkejä taas ei oikein ollut piirtämishimoja herättävien kasvien lähellä, joten riipustelin lehtiöön aikani jotain laakeriheiden lehtiä ja pelargonien kukkia, kunnes kyllästyin ja nilkutin kahvion puolelle juomaan.

Ja ostamaan kasveja. Olin joskus kyllä varmaankin kuullut, että tuolla myydään kasveja, mutta olin sen auliisti unohtanut kunnes näin myyntipöydät, joilta löytyi sekä taimia, että siemeniä. Ostoksia tuli sitten tehtyä muuallakin ...

Ööh. "Tuliaisia".

Kasvit ovat: Pholidota imbricata, Cirrhopetalum lepidum (kai? Kirjoitin nimen muistiin, mutta sottasin sen loppuosan vahingossa) ja Pellionia repens eli viherpantteriköynnös. Nyt minulla on sitten yhden sijasta kolmea erilaista orkideaa. Koska en omista kännykkää jolla pääsee nettiin enkä orkidealajeja hirveästi muista, ostin ne periaatteessa sokkona! Mietin ensin, että kannattaako niitä edes ottaa, mutta kun nuo pienemmät olivat vain 2€ kipale ja isompi möykkyrypäskin vain 5€. Ajattelin, että jos en saa niiden hoidosta kiinni, niin ainakin voin yrittää käydä kämmekkäväen kanssa vaihtokauppaa saadakseni jotain, mikä sopii. Onnekseni nämä eivät googlailun perusteella vaikuta mitenkään erityisen hankalilta, varsinkaan kun minulla on mahdollisuus laittaa ne terraarioon jos ne eivät menesty huoneilmassa saniaisten keskellä olevassa mikroilmastossakaan.

Viherpantteri taas on kasvi, jota kohtaan olen joskus lämmennyt, mutta en niin hirveästi, että se olisi ollut hankintalistalla. Tuokin kun maksoi vain sen 2€ niin päätin kokeilla. Vähän sama homma noiden siementen kanssa, tai, oikeastaan, no. Voitonlaukka on kasvi, jonka siemeniä olin tilata ulkomailta muiden siementen ohessa, mutta se oli kerennyt loppumaan varastosta, joten se meni sivu suun. Oli siis kiva löytää sitä tuolta. Toivottavasti ne ovat kohtuullisen tuoreita, sillä tietääkseni voitonlaukan siemenet, kuten karhulaukankin siemenet, menettävät itävyytensä melko nopeasti.

Loput ostokseni taas ovat bensa-aseman Punnitse ja säästä -kaupasta (joissa ei tunnu ikinä säästävän yhtään mitään) löytynyt laventelisiirappi ja Kirjapörssin alelaarista löytynyt kirja: Puun istuttamisen taito. "Tämä kauniisti kuvitettu kirja on ylistys puille ja niiden istuttamiselle. Se antaa ohjeita puiden kasvattamiseen ja hoitamiseen, ja siinä kerrotaan kiinnostavia seikkoja maailman tunnetuimmista puulajeista, niiden symboliikasta sekä niihin liittyvistä traditioista ja rituaaleista." Näin siis kertoo takakansi. Alennus oli melkoinen ja tarvitsen oikeastaan lisää materiaalia, mistä ammentaa inspiraatiota kuvittamiseen, joten vaikutti perusteltavissa olevalta ostokselta.

Sitten kun vielä saisi sen luettua. Laventelisiirappia ainakin tulee käytettyä, kun olen laventelin maulle ja makusiirapilla höystetylle kivennäisvedelle niin perso.