sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Siemenkansio räjähtää

Olen *kröh* repsahdellut viime aikoina paljon. Sain tehtäväkseni laihtua ja sen takia en voi oikein tehdä mitään ruokaan liittyviä heräteostoksia, mutta kun yhdenlaiset heräteostokset karsii pois, muunlaiset tuppaavat lisäätymään. Joten ...

... Niin

Pimeinä ja ankeina päivinä en ole onnistunut näkemään toivon pilkettä muuten kuin siemenkuvastoja. Koska olin viime vuonna muussa asioinnissa kerennyt tottumaan PayPalin käyttöön, kynnys ulkomaisista kaupoista tilaamiseen on ollut sen verta matala, että olen ostellut vähän sieltä sun täältä sikäli kun rahatilanne on antanut myöten. Olen tutustunut näiden kauppojen palveluun: Seemnemaailm, Impecta, Chiltern Seeds, Rareplants, Plant World Seeds, Seedaholic, ja Suttons. Ikäviä yllätyksiä ei ole tähän mennessä tullut vastaan.

Jos olet sattumalta niitä tyyppejä, jotka tulevat heti ulkomaisista kaupoista puhuttaessa inisemään että "Yhyy, entä suomalaiset kaupat, mitä vikaa suomalaisissa, yhyy", niin  kita kiinni  olepa huoleti, olen edelleen suomalaistenkin myyjien asiakas. Viime syksynä tuli esimerkiksi tilattua siemeniä erinäisiltä Huuto.netin käyttäjiltä, AhonAlusta, Kukkivasta Niitystä, sekä Suomen Niittysiemenestä, kun taas tässä keväällä on tullut tilattua Siemenkaupasta ja Korpikankaalta. Ehkä kun sisällä esikasvatetut taimet saa lykättyä ulos valotilaa viemästä, niin voisi tilata vielä lisää jotakin Plantamirasta. Alan kyllä yhä enemmän pitämään hankikylvöjen teosta, kun niille tilan järjestäminen ei ole sen ihmeellisempää kuin piharoinan vyöryttäminen pari metriä suuntaan tai toiseen.

Onko siinä nyt sitä roinaa? Ei, vaan niitä syys- ja talvikylvöjäni kevättä odottamassa.

Sisäkylvöistä en tietysti ole luopunut kokonaan. Sen sijaan olen suurimmaksi osaksi luopunut sisäkylvöjen kohdalla minkäänlaiseen multaseokseen kylvämisestä! Harsosääskiin ja niiden tuhoihin lopen kyllästyneenä teen sisäkylvöt nykyään lähes poikkeuksetta joko perliitti-vermikuliittiseokseen tai kostealle paperille, joka laitetaan uudestisuljettavaan pussiin. Availen pusseja aina vähän väliä sekä röyhtäyttääkseni niitä että tarkistaakseni, onko pussissa itäjiä vai homehtujia sekä poistan nuo jälkimmäiset. Itäneet siemenet istutan varovaisesti kylvömultaseokseen ja jos nyt oikein varovainen haluan olla, laitan muovihuppua päälle yhdeksi tai pariksi päiväksi takaamaan, ettei siirto ole liian suuri järkytys. On muuten toiminut tosi hyvin tähän mennessä!

Vaikka minkä sorttista pussikylvöä.

Olisinpa vaivautunut kylvämään siemenet tällä tavalla silloin, kun tilasin Plantamiralta Smilax spinosaa, Geophila macropodaa, mitä näitä nyt oli. Siitä satsista ovat jäljellä enää yksi Dorstenia crispa, jota hädintuskin voi edes kutsua eläväksi, sekä kylkiäisenä tulleet Beaucarnea guatemalenset (kaikkiaan 5 kpl!) ja Jatropha mahafalensis. Pitäisiköhän Dorstenioiden siemeniä tilata lisää? Juuri kun aloin saamaan kunnolla niiden oudonlaisesta sielunelämästä kiinni, tuli se masennuskausi.


Ei harmainta havaintoa, mistä tuo Dorstenian takana sirkkalehtivaiheessa oleva taimi on itsensä siementänyt. Näyttää vähän joltain basilikalta.

Pussikylvöjä kokeilin ensimmäistä kertaa 2016 keväällä. En tainnut juurikaan raportoida siitä? Tein silloin tilauksen Rareplantsista ja, no. Kai jotenkin pelkäsin, että teettäisin itselleni ja esimerkkiäni mahdollisesti seuraaville ihmisille turhaa työtä ja pettymystä sillä, että hypetän kasveja, joiden kasvatuksessa käykin huonosti. Ja huolihan oli sinäänsä ihan aiheellinen: Neptunia plena ei itänyt ollenkaan ja Pandorea pandorana iti, mutta kuihtui pian viimeistä taimea myöten. Epäilen, että annoin niiden kasvaa liian kauan pussissa ja siten vahingoitin niiden juuria irroittaessa niitä paperista. Abrus precatorius, Sonchus acaulis ja Euphorbia stenoclada itivät yllättävän hyvin ja näyttivät olevan hyvässä alussa, mutta ne potkaisivat tyhjää masennuksen aallonpohjan aikana.

Jäljelle jäi tästä satsista taaskin vain tilauksen mukana tullut kylkiäinen: Canarina canariensis eli Kassun mukaan kanarianpunakello. Kaikki niiden maanpäälliset osat kuihtuivat ja olin heittää ne menemään, mutta niiden multia tökkiessäni löysin hyvin paksuja, hyvin meheviä mukuloiden näköisiä juttuja. Oletko nähnyt rönsyliljojen vesivarastojuuria? Sellaisia paksuja ja hieman läpikuultavia valkoisia pötkylöitä? Juuri sellaisia ne olivat, mutta minikokoisia. Koska minulla ei ollut mikään kiire saada tilaa millekään, päätin jättää ruukut niille sijoilleen sisältöineen, silloin tällöin kastellen niitä. Sitten kun tuossa tammikuussa aloin hätäpäissäni kylvämään kirjonivelvirnaa (Securigera varia) ja laventeleita, istutin pusseissa itäneitä yksilöitä punakellojen ruukkuihin säästääkseni tilaa.

Osa kelloista sitten lähtikin uuteen kasvuun. Jos olisin jaksanut aiemmin lukea tästä bonuskasvista enemmän, tämä ei olisi varmaankaan tullut minään yllätyksenä, sillä ilmeisesti sen on ihan tavallista vetäytyä tällä tavalla levolle kuivien kausien ajaksi.

Vasemmalta oikealle: pelkkä kanarianpunakello, kello ja kirjonivelvirnan taimi, pelkkä kirjonivelvirna.

Suostuisikohan jokunen kello jopa kukkimaan tänä vuonna? Jotenkin epäilen, kun kaikki ovat vielä niin pieniä, mutta saapi nähdä. Vaikka tuota lajia en nyt niin kovasti halunnutkaan, että olisin itse sitä tilannut, niin kyllä minulle muutama nätti kukka ja syötävä hedelmä kelpaisi.

2 kommenttia:

  1. Aika näppärä idea toi siemenkansio. Samaten pussi-idätys. Meillä siemenpussit on vaan rivissä sellasessa sopivan pitkänomaisessa laatikossa (köh, entinen parvekelaatikko, köh, aika tosi pitkänomainen) ja jossain hyllyllä. Veisivät vähemmän tilaa kansio(i)ssa ja olisivat helpommin selattavissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni luin tuosta pussikylvämisestä ekan kerran Robert Pavlisin Garden Fundamentals -blogista. http://www.gardenfundamentals.com/best-method-for-starting-seed-indoors/

      Kansioidean taisin saada kun totesin siemenpussien kerääntymisestä, että täähän alkaa muistuttamaan jotain Pokémon-korttikokoelmaa ...

      Poista