lauantai 10. kesäkuuta 2017

Hankintoja ja luopumisia

Minulle tuli ulkomaan postia ja vähän muutakin on tapahtunut, joten aika päivittää vaihteeksi potilaslistaa.

Uuu, sivullinen BBC-radion ohjelmistoa, jännää!

Ensinnäkin, kuten näkyy, tein ensimmäiset tarkoin hankitut ei-sipulikasvien tilaukset ulkomailta Ebayn kautta. Ylläolevasta paketista minulle siunaantui pari varsin pitkään haluamaani kasvia, joista olin harkinnut tekeväni joskus Mutku mä haluun -artikkelit.


Vasemmalla on Coniogramme japonica 'Flavomaculata', nimensä mukaisesti japanista kotoisin oleva saniainen. Sen erikoismuoto 'Flavomaculata' on kerätty luonnosta ja on arvostettu puutarhasaniainen seuduilla, joilla se talvehtii.

Oikealla on taponlehti, mutta ei se meidän tuttu lehtotaponlehti, jota kasvaa monien pihoilla. Tämä on Asarum maximum 'Silver Panda', joka on alunperin kotoisin Kiinasta. Tätä lajia kasvatetaan jonkin verran terraarioissa, mutta se on myös viehättävä ruukkukasvi kuviollisine lehtineen ja mustavalkoisine kukkineen, jotka ovat huomattavuudessaan ihan eri luokkaa kuin lehtotaponlehden vaatimattomat piilokukat.

Ebayn kautta tuli myös ...



... Saintpaulia. Satuin sattumoisin huomaamaan sen tarkastuskierroksellani Ebayssä ja totesin, että tuo näyttää ihan kivalta eikä hintakaan ole hirveä, joten pienen vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen tilasin sen. Kyseessä on sellainen lajike kuin 'Pacific Pearl', joka on minikokoinen traileri, eli kasvutavaltaan suikertava pieni Saintpaulia. Kukat näyttäisivät kuvien mukaan vaihtelevan kerrotusta sinivalkoisesta hailakan siniseen ja siitä eteenpäin syvähkön siniseen. Lehdet tosiaan ovat kirjavat, mistä en yleensä kauheasti tykkää, mutta ainakin sinisten kukkien kanssa ne ovat joskus jotenkin "raikkaita".

Nyt vaan sitten pitää olla tappamatta tätä. Se, että se on ulkomailta asti tilattu, pitänee onnistumispaineen sen verta korkealla, että saan itseni vähän pinnistelemäänkin tämän vuoksi.

Mitäs muuta?


Minua kävi tämä Tillandsia jotenkin sääliksi, joten ostin sen. Mustila arboretumissa käydessäni käväisin puutarhapuodissa, joka toimii sen yhteydessä ja siellä oli erilaisia vähäsen rähjääntyneen oloisia Tillandsioita korissa ostajia odottamassa, eikä Tillandsia-buumi minusta näytä pureneen niin hirveän kovaa, kuin niitä myyvät olisivat ehkä halunneet, päätellen siitä kuinka monessa kukkakaupassa olen nähnyt niitä todella roimaan alennushintaan. En ole varma mitä lajia tämä yksilö edustaa enkä jaksa ryhtyä selvittämään sitä juuri nyt, kun noita melko samannäköisiä on muistaakseni melko monta.


Toinen kirjavalehtinen, ostettu vähän niin kuin heräteostoksena. En ole varma miksi pidän liisukoista, ainakin hitusen nöyhtälehtisistä, mutta tämä jäi vaivaamaan kun näin sitä kukkakaupassa myynnissä, joten kävin sen sitten ostamassa. Ajattelin laittaa sen johonkin kivaan ruukkuun ja heivata ulos johonkin paikkaan, joka kaipaisi vähän jotain kirkasta, sitten syksyllä säästää siitä muutama oksa talven yli.

Nämä loput nyt sitten ovat tuttuja.

Sparaxis elegans

Kennedia microphylla

Neptunia dimorphantha

Mimosa scabrella

Aavikkoruusuja

Billbergia brasiliensiksia

Keväisistä siementaimista suurin osa alkaa olla sen verta kookkaita ja sopeutuneita, että on aika vihdoin lukea ne elävien kirjoihin. Desmodium repandumit ovat valitettavasti vähän heikossa kunnossa, joten niitä en uskalla vielä lisätä listalle.

Mitä luopumisiin ja muihin menetyksiin tulee, niin viimeinen vanha Dorstenia crispa -siementaimi on nyt virallisesti kuollut eikä uudesta siemensatsista ole syntynyt yhtään uutta enkä usko siitä syntyvänkään. Kuningaskissuksen olen myymässä pois viimeistä pistokasta myöten, samoiten 'Neon' -kultaköynnöksen. Schefflera elegantissiman eli isoliuska-aralian möin veks kun en jaksanut katsella sitä enää, kuten myös Archidendron jiringan viimeisen siementaimen. Möin pois myös ison huopaitulehdeni, mutta kasvattelen sen jämistä pieniä taimia, joten se jää kyllä lajina potilaslistalle. Samoin perustein potilaslistalle jäi toinen keltakukkaisista piikkikruunuistani, jonka juuret kaikista elpymisen merkeistään huolimatta valitettavasti mätänivät pois, joten napsaisin rotiskosta kaikista terveimmän oloisen oksan ja heitin loput roskiin.

Lopuksi, hankkiuduin eroon paremmassa kunnossa olevasta Jatropha mahafalensiksestani, koska ...


... Pyrkyri ihme ja kumma heräsi lähes vuoden pituisesta unestaan. En tiedä mitä virkaa tämä ihme kepakko täällä toimittaa tämän jälkeenkään, mutta ainakin olen saanut sen pidettyä hengissä. Ehkä pistän tämänkin yksilön jakoon jollekulle joka tästä lajista on vähän innostuneempi sitten kun se on osoittanut olevansa vakaassa tilassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti