Nimistöhuutelukunnasta päivää: Hosta 'Kiwi Hippo'

Niin mikä osa tästä muistuttikaan virtahepoa?

Käpäläpäivitys

Käpäläsaniaiset joutuivat hiljattain karanteeniin joten vilkaistaanpa niitä.

Kuveja: Papinkaura ulkoilee

Nuokkupapinkaura (Billbergia nutans) lensi pihalle tilaa viemästä. Kukituttamisyritykseni ovat johtaneet vain siihen että se pieree jatkuvalla syötöllä uusia sivutuutteja.

Nimistöhuutelukunnasta päivää: Saintpaulia 'Rob's Combustible Pigeon'

Nimistöhuutelukunta muistuttaa etteivät pulut ole sen suurempi palouhka kuin muutkaan linnut samoissa määrissä.

Vesifiikus, Ficus pumila

Vesifiikus, joka myös kääpiököynnösviikunana tunnetaan, on yksi lempihuonekasveistani. Se on vehreä, se on vaatimaton, ja se on niin, niin nopeakasvuinen. Se haaroo joka paikkaan ihailtavalla vimmalla kuin rikkaruoho ikään.

Isompi vesifiikukseni ennen parturointia.

Juhannusterveiset

Hyvät jussit täältä Saniaisten saattokodista, missä käpäläsaniaiset joutuivat takaisin karanteeniin ja tehohoitoon matojen takia, tomaatit kuolee pystyyn ja kurpitsat palelluttavat lehtiä ja nuppuja.

Kuveja: Juurrutuskokeiluja

Kokeilin juurrutusta paakkuuntumattomassa piimaapohjaisessa kissanhiekassa. Kalliomaksaruoho ja suklaaminttu tykkäsivät, karhunvatukka ei tykännyt vaan otti ja kuoli.

Nimistöhuutelukunnasta päivää: Hosta 'Lederhosen'

Nahkahousukuunlilja koska miksipä vitussa ei.

Mutku mä haluun: Ketunlieot, Huperzia

Voi näitä internetin iloja ja suruja. Toisaalta se on niin kätevä oppimistyökalu kun tarvitsee lisätietoa omistamistaan kasveista mutta toisaalta, sitä kautta myös altistuu kasveille joita aiemmin ei ole tiennyt haluavansa. Minun tahtoo-listani kärkipäässä tällä hetkellä? Ketunlieot.

Kun aloitin tämän blogin, päätin että käyttäisin kuvina vain omaa tuotantoa mikäli mahdollista. Mutta mitä tehdä kasvien kanssa joista minulla ei ole mahdollisuutta ottaa valokuvaa? Noh ...

Kuveja: Minikasvari

Tarjouksesta ostetun voileipäkakun pakkauksesta tuli aika kätsy minikasvihuone kehtolehdille.

Kuveja: Ylväs villi luontokappale

Pihapiirissä kasvanut epätavallisen kesy rusakonpoika joka alkaa olla teini-iässä tuli eilen ikkunan eteen norkoilemaan keskellä kirkasta päivää.

Kissaakin kiinnosti.

Nimistöhuutelukunnasta päivää: Iris germanica 'Baboon Bottom'

Olethan jo istuttanut puutarhaasi paviaaninpersesaksankurjenmiekan?

Amppelipalsami, Impatiens repens

Jouduin taas toteamaan että tästä kasvista löytyy hirveän vähän tietoa netistä. Kerään tähän nyt sitten sen vähän mitä olen onnistunut löytämään ja vähän omia kokemuksia päälle. 

Oman amppelipalsamini viimeisin kukinto.

Kuveja: Mahdollisuuksien ikkuna

Muutamia niistä kasveista joita mahdollisesti käsittelen tässä blogissa. Ylärivi vasemmalta oikealle: kääpiökissus (Cissus striata), amppelipalsami (Impatiens repens), rönsylilja (Chlorophytum comosum), käpäläsaniainen (Davallia sp.), tyhjä nurkka johon kaavailen jotain pienilehtistä köynnöstä tai suikertajaa. Alarivi vasemmalta oikealle: vesifiikus (Ficus pumila), kultaimarre (Phlebodium aureum), vahasanikka, (Didymochlaena truncatula), vahasanikan jakotaimia ja muuta pikkusälää, teekannussa Petrocosmea cryptica.

Käpäläsaniainen, Davallia sp.

Kuten kerroin aikaisemmassa kirjoituksessa, minulla on omistuksessani kaksi huonossa hapessa olevaa käpäläsaniaista. Tai itse asiassa kolme, sillä heti pelastustoimien alkumetreillä toisesta irtosi isohko palanen jonka istutin omaan ruukkuunsa. Taisin olla liian kovakourainen kun pesin saniaiset huolellisesti juuriaan myöten taltuttaakseni niissä majailevat madot ja kirvat. Ihme kyllä olen jotenkin onnistunut pääsemään niistä eroon.

Kai.

Käpäläni silloin kun hankin ne. Suurin osa noista eläväisen näköisistä lehdistä joutui kirvojen uhreiksi.

Satutuokio

Sille, miksi tämän blogin nimi on Saniaisten saattokoti, on aivan erityinen syy. Olen nimittäin krooninen saniastennirhijä: olen tappanut hurjat määrät saniaisia, lähinnä sulkasaniaisia, jotka olen erehtynyt ostamaan vannoen että tällä kertaa keksin mitä helkkaria tein viimeksi väärin ja teen toisin. Tällä tavalla aina päädyn ostamaan itselleni uuden hitaasti kuolleeksi kituvan pettymyksen josta tulee ihan luuseri olo.

Annahan kun sitten kerron miten sain kontolleni uusimmat uhrini.

Alkusanat

Blogit ovat so last season, tiedetään. Mutta ajattelin tässä kuitenkin pieraista sellaisen aluille.

Olen One. Poden elinikäistä nörtihtävää kiinnostusta eliöihin. Poden myös melko vaikeaa masennusta ja olen henkisen ja taloudellisen tilanteeni takia joutunut muuttamaan aikuisiällä takaisin vanhempieni luokse. Silloin kun en ole kuntoutustoimenpiteiden alaisena tai ramppaa ahdistuneena edestakaisin synnyinkotini seinien sisällä, olen muun muassa vanhempieni ruokapalkalla työskentelevä amatööripuutarhuri ja huonekasvienhyysääjä.

Mutta, ööh, tämä ei kuitenkaa ole blogin aihe vaan syy sen luomiselle. Toinen syy on että olen ummikkona joutunut nyhtämään suurimman osan kasvienhoitoon liittyvistä tiedoistani Internetistä ja olen siten törmännyt blogeihin kuten englanninkielinen Plants Are The Strangest People ja todennut ne mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi. Olen kuitenkin harmikseni huomannut että blogeista ei kauheasti löydy omakohtaiseen kokemukseen perustuvia kirjoituksia juuri niistä kasveista mistä olisin kiinnostunut ja toisekseen, suomenkieliset kasviblogit tuntuvat painottuvan puutarhaan ja kaiken ihanan ja kauniin juhlistamiseen. Aloitinkin blogin ensisijaisesti siksi, että minulla on itselleni tällainen peukkusääntö: jos tykkään jostakin ja toivon että sitä olisi enemmän tai kattaisi suuremman alan, sitten minun pitää itse tehdä jotain asian eteen. Muuten en voi inistä. 

Jotta voin inistä siitä hyvällä omallatunnolla, tässä tämä nyt sitten on: blogini. Se painottukoon erinäisiin kasveihin, eritoten huonekasveihin niiden hoitoon, niiden kanssa tuskasteluun ja niiden outoudella mässäilyyn. Sisältäköön se joskus myös esimerkiksi sieniä ja ötököitä koska niitä on siellä missä kasvejakin on, halusi tai ei, ja ne ovat hiton mielenkiintoisia.

Mietin nimiä yleensä aika pitkään eikä tämä blogi ollut poikkeus. Funtsin että jospa tämän rotiskon nimeksi tulisi vaikka …

Saniaisten saattokoti

Ja pisteenä I:n päälle vastuunpakoilulauseke: en lupaa olla säännöllinen tai säntillinen kirjoittaja koska masennus.