Marmelaatia

Mitä tehdä kun elämä/koristesitruspuu antaa kourallisen pieniä, erittäin happamia hedelmiä? Mitätön määrä marmeladia tietysti.

Halkaistut ja siemenistä sekä pahimmista valkoisista nöyhdistä putsatut hedelmät.

Siivuiksi leikatut hedelmät.

Pehmeiksi keittymässä olevat hedelmät.

Lopputulos hillo-marmeladisokerin lisäämisen jälkeen.

Ihan hyvää tuli, melko hapanta vain vaikka olin laittavinani ihan hirveästi sokeria. Ei se tosin minua kamalasti haittaa, pikemminkin ehkä vieraita joille todennäköisesti tyrkytän tätä, koska ainahan omakutoisia "herkkuja" pitää tyrkyttää kaikille, jotka kehtaavat ovesta tulla sisään.

Seuraavaa satoa odotellessa...

Ei kyllä näytä olevan juuri mitään tulossa lähiaikoina.

Terraariosiivous

Pakkohan se oli joskus tehdä. Molemmat terraarioni ovat olleet toistuvien laiminlyöntien takia ihan hirveässä kunnossa.

Limoviikunan kääntö

Oli taas aika kääntää vanhempien limoviikunan harvempi puoli ikkunaa kohti ja trimmailla vähän oksia. Tältä se nyt tällä hetkellä näyttää ... Ei paha, vaikka itse sanonkin. Tietysti, jos runkoa katsoo kovin läheltä, tajuaa sen olevan todella käppyräinen ja arpinen kaikesta huolimattomasta leikkaamisesta ajoilta, jolloin en osannut tätä hommaa ollenkaan.

Suomen kansallisperhonen

Suomi nyt sitten sai kansallisperhosensa ja se on (huokaus) paatsamasinisiipi.

Ja taas uusi

Kävin tänään piffaamassa vanhemmilleni kesäkukat kukkalaatikoihin. Samalla löysin jotain jännää, jota olen ihastellut ainakin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.

Tätä murattimikaniaksikin kutsuttua murattivillakkoa, Delairea odorata, ei oltu hinnalla pilattu, sillä se maksoi alta vitosen. Se sai varsin kuninkaallisen vastaanoton ... 

... Millä tietysti tarkoitan sitä, että jätin sen ulos kannon päälle sateeseen.

Te myös!

Saniaiset eivät olleet ainoita, jotka heivasin ulos. Amppelipalsami (Impatiens repens) roikkuu nyt oven vieressä vierailijoita ihmetyttämässä.

Plectranthus ernstii ja punainen piikkikruunu ja monet muut aurinkoa enempi sietävät joutuivat pihakeinun katoksen alle. Ne pitäisi vain sijoitella vähän paremmin. Teen kunhan jaksan ...

Tämänkertaiset vähäiset sisustusenergiat menivät nimittäin tämän näpertelyyn.

Kasvit ovat oletettuja Pachyverioita.

Hankintoja ja luopumisia

Minulle tuli ulkomaan postia ja vähän muutakin on tapahtunut, joten aika päivittää vaihteeksi potilaslistaa.

Uuu, sivullinen BBC-radion ohjelmistoa, jännää!

Ulos. ULOS.

Ajoin sisäsaniaiset vihdoin ulos uudistettuun saniaislehtoon kesäksi. Seurakseen ne saivat ulkosaniaisten lisäksi muun muassa talvikaktukset.

Cyrtomium sp., joku mahoniasaniainen.

Tunnista kuvasta pari joukkoon kuulumatonta Polysciasta!

Phlebodium aureum, kultaimarre.

Didymochlaena truncatula, vahasanikka, ja oletettu Adiantum hispidulum.

Oletettu Davallia trichomanoides tai Davallia tyermannii -käpäläsaniainen ei itse asiassa päässyt lehtoon asti.

Tässä samalla voisi muuten näyttää, miten mysteerisaniaiseni voivat.

Mysteerisaniais Y:tä minulla on tällä hetkellä kolme ruukullista, mysteerisaniais X:ää vain tuo yksi vasemmassa yläkulmassa.

X on minusta selkeästi komein näistä tällä hetkellä, kasvattaen isoja ja säännöllisiä lehtiä kahteen kasvupisteeseen ja pikkuruisia parin sentin mittaisia lehtiä kolmanteen kasvupisteeseen. Saa nähdä milloin uskallan ottaa siitä jakopalaa.

Mustilan Alppiruusujen päivä 3.6.2017

Äitini oli pitkään halunnut nähdä Mustila arboretumin kuuluisat alppiruusut kukassa. Käväisimme siis Mustilassa Alppiruusujen päivä -tapahtumassa.

Antakaahan kun tiivistän reissun kahteen kuvaan:

Liebster Award

Viikarivartin Varpuslintu tägäsi minut aikoja sitten tällaiseen. T-tattista? Nämä ovat haasteen säännöt:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 10 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 5-10 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia.
4. Keksi 10 uutta kysymystä nimitetyille.