Kylvökuulumisia osa 7: Ne itämättömät paskiaiset

Huoh. Pakko se kai on vain todeta etteivät Smilax spinosat ja Geophila macropodat yksinkertaisesti aio itää. Kaiviskelin muutama päivä sitten Smilaxin multia enkä löytänyt sieltä yhtään mitään. Geophilan merkityistä kohdista ei myöskään löytynyt mitään itämiskunnossa olevaa siementä muistuttavaa. Luulen että ne, tai ainakin niiden jäänteet, ovat joutuneet torjuntayrityksistäni huolimatta harsosääski-invaasion uhreiksi.

Annoin kasvualustojen kuivua ja nyt mietin että miten, jos mitenkään, uusiokäytän ne.

Mitäs muille sitten kuuluu? No, Jatropha mahafalensiksille kuuluu kohtalaisen hyvää. Tosin, arvaapa kumpi näistä on Pyrkyri ...

Jos arvasit että se jolla on vain kaksi avonaista lehteä, veikkasit ihan oikein. En nyt tiedä mikä suurin ongelma on tähän asti ollut (kenties ylikastelu + harsosääsket tai liian aikainen ruukunvaihto) mutta sen aiemmin niin innokkaasti ruukusta ulos kasvavista juurista oli hiljattain jäljellä vain nysät.

Hrmmmmmm.

Kasvilampun alla on tilaa vähälti joten siirsin sen muiden mehikasvien kanssa samaan ruukkuun. En nyt tiedä onko se kovinkaan viisasta pitemmän päälle, mutta ... No, ainakin hopeatäplikki on tähän mennessä ollut erinomainen kertomaan hyvin näkyvästi milloin multa on rutikuivaa joten ehkä vältyn ylikastelun kiusaukselta jos odottelen sen lehtien nuutumista ennen kuin lorautan yhtään vettä. Liekopaunikolla (Crassula muscosa) taas ei ole niin väliä vaikka olisi ihan kiva jos se menestyisi.

Kimppakämpistä puheenollen ...

Kuten näkyy, samaan syssyyn ovat joutuneet myös Dorstenia crispat ja Beaucarnea guatemalensikset. Ja raspipallokaktuksen poikaset. Kuten sanoin, valotilaa on vähän! Osa Beaucarneoista ovat kuitenkin päässeet omiin miniruukkuihinsa (joita en jaksanut tuoda keittiöön valokuvattavaksi) joten jos tämä Dorstenian ehdoilla kasteltava astia ei kelpaa niin eivätpä ole kaikki munat samassa korissa. Tämän astian havahduin kastelemaan juuri ennen valokuvausta koska Dorstenioiden lehdet vaikuttivat olevan lurpallaan.

Niin että juu ... Olen melko pettynyt siihen etteivät Smilaxit ja Geophilat itäneet. Smilax spinosa on piikikäs, laikukaslehtinen köynnös Etelä-Amerikasta ja kuten olen aiemmin valitellut, makuuni olevia piikikkäitä kasveja ei ole mitenkään runsaasti. Kaiken lisäksi pidän kovasti köynnöksistä. Geophila macropoda taas on pieni, matala maanpeittokasvi joka olisi ollut mukava lisäys terraarioon.

Mutta no, elämä jatkuu; päätin että pakko vielä saada jotain idätettyä, perkele, joten kylvin sinne tänne isompien kasvien ruukkuihin greippien ja tähtihedelmien siemeniä. Eivätpä ole nekään itäneet, vielä.

Muut kylvökuulumiset: osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6.