Edelleenkään ei naurata

Tässä on ollut pienoinen kiirus. Heti kun lumet jokseenkin sulivat, pihasta kaadettiin kaksi koivua ja sen jälkipyykkiä riittänee vielä jonkin aikaa.

2.4.

13.4. eli tänään. Tai eilen. Kirjoittaessani tätä on keskiyö.

Tästä aiheutui minulle kohtuullisesti päänvaivaa. Olin tarjoutunut maksamaan siitä, että ammattilaiset kaataisivat puut, sillä nämä ketaleet olivat melkoisen lähellä voimalinjoja ja isäni alkuperäinen idea oli kaataa puut ihan itse, mikä ei minusta mitenkään kuulostanut hyvältä idealta. Sen sijaan isäni sitten kilautti jonkun tuttunsa tänne ja he sitten yhdessä kaatoivat puun sillä aikaa kun en ollut katsomassa ... Ja katkoivat tarkoin vaalimani mustaseljapensaat, koska kahta noin metrin korkuista pensasta, joiden ympärillä on ruhtinaallinen kerros katetta, on mahdotonta huomata ja vaikka ne huomaisikin, niin miten niistä olisi muka mahdollista arvella, että niiden päälle ei saisi kasata painavia koivupölkkyjä? Että se nyt kai sitten tämänvuotisestakin seljojen kukkimisesta ja kukintojen keräyksestä mehu- tai teetarpeiksi.

Ulkona puutavaran kanssa puuhastelun lomassa olen myös muuten hieman sörkkinyt haastavammanpuoleisten talvehtijoiden maanpäällisiä kasvustoja. Hämysormustinkukka (Digitalis obscura), hirvenkieli ja oletettu ruska-alvejuuri eli mysteerisaniainen Z näyttävät kaikki olevan pehmentyneitä ja vedestä litiseviä, eli kohtalaisella todennäköisyydellä mennyttä kamaa. Hämysormustinkukasta tullee kaikista pahin morkkis, mikäli yksikään taimista ei nouse. Ne olivat ulkonäöllisesti juuri se kasvi, mitä oltaisiin kaivattu siihen penkkiin, johon istutin ne.

Loput takapakit ovat tapahtuneet siemenrintamalla. Ensinnäkin, menin tiputtamaan lattialle ruukun, johon olin kylvänyt Dorstenia crispan siemenet. Kaavin mullat lattialta ja epätoivoissani ensin seuloin mullan pikkiriikkisten siementen varalta ja sitten levitin mullat mahdollisimman ohuelti toisiin ruukkuihin, mutta en ole varma nouseeko tuolta yhtikäs mitään.

Ehkä siemenet ovat jossain tuossa seassa ja tarpeeksi pinnalla, ehkä eivät.

Vanha Dorstenia crispani, jonka tilalle uusien taimien piti tulla, taasen on yhtä surkea näky kuin ennenkin, enkä ole varma onko siitä eläjäksi. Siispä heti kun vahinko siementen kanssa oli käynyt, katsoin, että olisiko Plantamiralla vielä niitä myynnissä, jottei niitä tarvitsisi tilata taas ulkomailta. Eipä ollut, tai siis ... Plantamira on ilmeisesti lopettanut. Minulla oli suunnitelmissa vielä tehdä sieltä tilaus tänä keväänä, että. Juu. Eipä kai sitten. Jonkinmoisen haeskelun jälkeen totesin, että muut asiat saan kyllä tilattua ulkomailta jos todella, todella kaipaan niitä, mutta Plantamiran myymien Cyrtanthus maackeniin sipulit tai siemenet eivät niin helposti hoidukaan.

Toiset melkeinpä menetetyt tapaukset ovat Pachypodium baronii var. baroniin ainoat kaksi itäväistä.

Mikä ihme teitä vaivaa?

En oikein tiedä, mikä on mennyt vikaan. Suurin osa siemenistä homehtui ja siinä missä näillä kahdella vaikutti olevan ihan hyvä alku, ne eivät vain suoristu tai avaa sirkkalehtiään tuon enempää. Ne alkavat myös vaikuttamaan vähän nahistuneilta ja sairaalloisen värisiltä.

Ikikuuruohon (Lunaria rediviva) kanssa taas kävi ihan puhdas erehdys. Muistin, että ne kylvetään keväällä suoraan kasvupaikalle, mutta muistin väärin, varmaankin siksi, että kesäkuuruoho voidaan kylvää juurikin tuolla tavalla. Ikikuuruoho olisi kaivannut kylmäkäsittelyn, minkä tajusin ihan liian myöhään tarjotakseni sellaisen ulko-olosuhteissa. Aloitin siis käsittelyn täällä sisällä pussikylvönä, vain saadakseni vaivani palkaksi pussillisen homeisia siemeniä. Erotin niistä terveimmät ja laitoin uuteen pussiin, mutta epäilen, ettei niistä ole eläjiksi.

Viimeisenä ja vähäisimpänä, en ole saanut orvokin siemeniä itämään, en pussikylvönä enkä ohjeiden mukaan suoraan ruukkuun kylvettynä. Äidilläni on joskus ollut ihan sama ongelma, emmekä me kumpikaan ole varmoja, että mikä on mennyt pieleen.

No, kyllä se taas tästä, onhan näitä vähemmän ongelmaisia täällä vaikka kuinka kompensoimassa näitä menetyksiä, mutta on silti pettynyt olo. Eikä tuo vähintään viikoksi palaava kylmyys muuten yhtään piristä tai kannusta tsemppaamaan noiden ulkohommien suhteen.