perjantai 14. huhtikuuta 2017

Pääsiäisyksisirkkaiset & "apilat"

Yörgh, pääsiäinen.



Vanhempani harrastavat jonkin sortin pääsiäistä tai ainakin pääsiäiskoristelua, minä en, tai en ainakaan omaksi ilokseni. Vanhempien iloksi osallistuin koristeluun piffaamalla ruukutetut narusissit ja helmililjat.

On nääkin kai jotain.

Rairuohoa ei kukaan laittanut kasvamaan tänä vuonna. Ihan hyvä niin minusta sillä on täällä sisällä vihreää ilmankin lautasellisia vihreitä siimoja. Ja jos on pakko olla jotain heinämäisiä yksisirkkaisia kasveja pääsiäisenä, niin on täällä näitä sipulikasveja ... Sipuloivia kasveja? Kiinansipuli, Allium tuberosa, on ihan ehta sipuli, mutta Sparaxis elegans, eräänlajinen harlekiinikukka, ei ole. En ole ollenkaan varma, kukkivatko Sparaxikset ensimmäisenä vuonna, mutta aina voi toivoa. Haluaisin nähdä S. elegansin kukkia livenä, ne kun ovat melko jännän värisiä.

Ohkaisemmat ovat kiinansipuleita, leveälehtisemmät harlekiineja.

Tämä nyt ei ehkä erityisesti liity pääsiäiseen, mutta apilamaisista kasveista tulee keväinen fiilis ja niitä on tällä hetkellä sitten ihan runsaasti. Liian aikaisin idätetyt kirjonivelvirnat (Securigera varia) ovat kasvaneet aika lailla mukisematta aina vain isommiksi puskiksi, onnenkäenkaalit (Oxalis tetraphylla) puskevat lisää epämuodostuneita, lamoavia lehtiä ja Kennedia microphylla -korallipapujen ensimmäiset, erehdyttävän apilamaiset aidot lehdet ovat avautuneet.


Haluatko muuten nähdä maailman hienoimman onnenkäenkaalin?


Kääntäminen ei sitten ollutkaan hyvä idea.

No, hyvät pääsiäiset heille, jotka sitä juhlivat. Minä edelleen mietin, että olisiko paikallaan jonkin oman perinteen vakiinnuttaminen tähän tilalle. Taimenkouliaiset? Se yksi päivä vuodesta, jota varten sallin itseni ostaa lihatiskiltä kaninlihaa ja teen kanipaistia? Enpä tiedä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti