Mutta ei se siihen jäänyt. Tein yllättävän löydön selatessani verkkokauppoja perennoja etsiessäni: Kauppila möi helmisaniaisia (Onoclea sensibilis), joita olin ihastellut Mustilassa. Totta kai nipistin lompsastani sen verran, että saisin tilattua pari kappaletta! Olinhan jo viime vuonna suunnitellut tekeväni niin jos löytäisin niitä jostain.
Niin komeita. Ja nyt ehkä viimein ymmärrän, miksi näitä kutsutaan helmisaniaisiksi: vesi jää helmiksi niiden lehdille! |
Kolmannen yllättävän löydön tein toukokuussa, enkä maksanut siitä mitään. Kävin taimivaihtotapahtumassa vaihtamassa kasveja auton kontista toiseen ja viereisellä vaihtajalla sattui olemaan pirunnuijan (Oplopanax horridus) taimia! Minulta löytyi kasveja, jotka hän kelpuutti vaihdokeiksi ja niin sain vanhempieni pihaan pikkuruisen nuijan.
Kuka on söpö pikku ääliö? Tui tui! |
Odotan näistä paljon, mutten toivottavasti liikoja. Ainakin hortensioiden soisi kasvavan nätisti, kun äitini kerran pitää niistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti